Otteluanalyysit

Reading – Tottenham 1-3: AVB ja realismi

Andres Villas-Boas sai toisen mahdollisuutensa Englannissa, kun Tottenham palkkasi hänet kesällä seuran päävalmentajaksi. Kovassa nosteessa ollut ura koki kolauksen epäonnistuneen Chelsea-visiitin jälkeen ja nyt hänen olisi käytettävä mahdollisuutensa paremmin, sillä kolmatta tilaisuutta Saarivaltiossa tuskin enää tulee – ainakaan kärkipään joukkueessa.

Ura testissä

Villas-Boasin ura Chelseassa ei suinkaan katkennut huonoihin tuloksiin (kuten yleensä ajatellaan), vaan huonoon puolustuksen organisointiin. Hitaalla puolustuslinjan sydämellä alkukaudesta (Terry- Ivanovic) operoinut AVB peluutti alanelikkoaan itsetuhoisen korkealla – ja sai maksaa siitä työpaikkansa. Linjan korkeus yhdistettynä keskuskolmikon (Mikel, Lampard, Ramires) laiskaan prässiin tuhosi AVB:n mahdollisuudet onnistua Chelseassa. Tästä ehkäpä konkreettisimpana esimerkkinä alkukaudesta pelattu kotiottelu Arsenalia vastaan, jonka naapurit Pohjois-Lontoosta voittivat 5-3 van Persien tehdessä hattutempun täydellisessä puolustuspelin katastrofissa.

Nuorelle ja kokemattomalle valmentajalle (varsinkin uudessa ympäristössä) on tavanomaista pyrkiä todistelemaan omaa pätevyyttään. Tällöin toiminnan keskiössä on oman kompetenssin todisteleminen ja luottamuksen luonti uusiin alaisiin. Inhimillisiä piirteitä, muttei toivottavia tulosorientoituneessa jalkapallomaailmassa. Nuorestaan iästään huolimatta suuren valmentajan elkein Stamford Bridgelle saapunut Villas-Boas ei nähnyt alkuinnostuksessaan koko kuvaa ja yritti tehdä liian paljon liian lyhyessä ajassa.

AVB kaatui Chelseassa omaan romanttiseen positiivisuuteensa ja liian kovaan itseluottamukseen. Hän uskoi olevansa kaikkivoipa ja siten kykenevä muuttamaan uuden joukkueensa pelitapaa (ja ennenkaikkea vanhoihin tapoihin juurtuneita pelaajia!) jääräpäisesti (ja nopeasti!) omanlaisekseen. Peli kuitenkin opettaa nöyryyttä ja sen AVB on toivonmukaan saanut myös oppia.

AVB tiedostaa tilanteensa

Villas-Boasin uusi tuleminen huokuu realismia ja nöyryyttä. Hän on yhä lähestymisessään hyvin positiivinen, mutta naiivi romantikko loistaa poissaolollaan. Hän tiedostaa rajallisuutensa muutoksen tekijänä sekä osoittaa kunnioitusta pelille ja Harry Redknappin tekemälle hyvälle työlle.

Kesän hankinnoista Vertonghen, Sigurdsson ja Dembele ovat avauksessa, kun portugalilainen asettaa joukkonsa hänelle tuttuuun 4-3-3 järjestelmään. Readingin McDermott lähtee puolustamaan 4-5-1:llä ja toivoo raapivansa ottelusta jotain.

AVB luottaa hyväksihavaittuun pelitapaan, mutta ryhmitys on kartalla hieman erilainen.

Ottelun alku on pelillisesti sekava, mutta kertoo heti kaiken oleellisen AVB:n uudesta tulemisesta: hän on oppinut läksynsä.

Ensinnäkin hän on pitänyt kiinni joukkueen aiemmista vahvuuksista. Tottenham hyökkää viimeisellä kolmanneksella yhä kuten aiemmin: se luottaa hyökkääjiensä räjähtäviin taito-ominaisuuksiin, luovuuteen ja viimeistelytaitoon. Aivan kuten teki ’Arrykin. Tuntui siltä, kuin ”Wheeler Dealer” piti (mukavasti tuolissa istuessaan) sulana hulluutena, että tälläisella hykköyskaliiberilla alettaisiin hieromaan jotain pitkiä hyökkäyksiä.

Toiseksi puolustajian toiminta alakerrassa osoittaa Villas-Boasin kykyä niellä romantiikka ja asettaa tehokkuus omankin filosofian edelle. Topparipari Gallas-Vertonghen ei ota minkäänlaisia riskejä alakerrassa pienenkään prässin alla, vaan pallot siivotaan surutta ylöspäin. Myöskään keskikentän pohjan Sandro ei turhia ujostele, kun pallo on vaarallisilla alueilla. Ajoittain peli on jopa brittiläisempää kuin paahtoleipä ja pavut. Maassa maan tavalla.

Readingin määrätietoisuuden puute vieraiden suhteellisen korkean prässin kanssa sekä Spursin hyökyaaltoileva hyökkääminen aiheuttaa saman ilmiön kuin toissaviikkoisessa Inter-Roma- pelissä: kummallakana joukkueella ei ole varsinaista kontrollia pelistä. Vauhtia on kyllä senkin edestä.

Leimaavaa ottelulle on molempien joukkueiden varsin laaduton syöttäminen. Pallo menetetään helposti jopa näennäisessä prässissä ja varsinkin Tottenhamin konehuoneen pelaamisesta huokuu yhteispelin puute. Uusien pelaajien ja heidän roolitustensa asettuminen vie aikaa – ja tällä kertaa Villas-Boasilla ei olekaan varaa hätiköidä joukkueen pelitavan kanssa. Varmaankin myös siitä syystä pallo toimitaan useasti varsin nopeasti ja suoraviivaisesti hyökkäyskolmannekselle. Vain muutamia kertoja joukkue ”harjoittelee” peliin avaamista ja rakentaa peliä hitaasti keskustan kautta omalla alueellaan.

Silloin tosin Villas-Boasin kädenjälki näkyykin selvästi: topparit nousevat erittäin ylös ja Sandro putoaa jopa heidän alapuolelleen. Varsinkin Vertonghen antaa muutaman todella herkullisen pallon noustuaan keskiviivan tuntumaan. Joukkue jatkaa kuitenkin tämän vaiheen hiomista vielä harkoituskentällä. Tällä kertaa on olennaisempaa saada tulos.

Villas-Boasin uudistamaa pelin rakentamista käytetään säästeliäästi.

Kysymysmerkkejä

Villas-Boasin akilleen kantapääksi muodostuneen puolustuslinjan pelaamisesta ei vielä tänään saada selvyyttä. Reading on heikko eikä se pysty horjuttamaan Spursia millään osa-alueella. Vierasjoukkueen keskuskolmikko tekee kuitenkin hyvin töitä puolustussuuntaan ja onkin uudistetun keskiakselin parasta antia tänään.

Varsinkin hyökkäyspäässä tämä osasto tekee monta riistoa vastustajan peliä tekeviltä pelaajilta (Karacan, Leigertwood) eikä kotijoukkue pääse testaamaan Tottenhamin alakerran pumppaamista linjan taakse pelattavilla palloilla – pointti, joka siis tuhosi AVB:n Chelseassa, näyttäisi toimivan paremmin – ainakin tänään.

Tottenhamin keskustan rakentelu ei ole kuitenkaan vielä millään tasolla vakuuttavaa. Vieraspeliin voikin lähteä selkeästi vastahyökkäyksiin perustuvalla pelitavalla, jossa keskialue ohitetaan nopeasti, mutta kotona pelatessaan joukkueet tulevat suurimmaksi osaksi The Lanelle puolustamaan ja silloin myös Spursin rakenteluvaiheen laatu mitataan paremmin. Vierailijat tulevat makamaan alhaalla ja haluavat pitää Lennonin, Balen ja laitapakkien juoksutilat linjan takana mahdollisimman ahtaina.

Uusi keskusta

Redknapp käytti lähes aina kahden pelaajan keskustaa, joskin nyanssierot nykyisen systeemin kanssa ovat varsin pieniä. Modricin ja Parkerin keskustassa Van Der Vaart pelasi kymppipaikaltaan ( tai valehyökkääjä!) eräänlaisena kolmantena (joskin todella hyökkäävänä) keskikenttäpelaajana hyvin vapaassa roolissa. Nyt Sandro näyttäisi ottavan loukkaantuneena olevan Scott Parkerin paikan puolustuslinjaa suojelevana pelaajana, kun taas Sigurdsson ja Dembele korvaavat Var Der Vaartin ja Modricin roolit luovempina ja hyökkäävämpinä pelinrakentajina. Varsinkin Dembeleen kohdistuu kovia odotuksia, sillä hänen täytyisi pystyä täyttämään Modricin jättämä aukko Spursin keskustassa.

Dembele onkin tänään varsin pirteä ja pystyy varmasti tuottamaan iloa Tottenhamin kannattajille myös jatkossa. Hänen tempokuljetuksena ovat huippuluokkaa, kun linjojen edessä oleva tyhjä tila tulee poistaa nopeasti ja kontrolloidusti positiivisen transition vaiheessa.

Ylivertainen vierailija

Tottenham on tänään suoraviivainen ja vaarallinen. Se laukoo ottelussa 22 kertaa Readingin 4:ää vastaan ja voittaa varsin helposti todella aneemisesti pelanneen kotijoukkueen. 2-0- maalin tuuletuksessa Villas-Boasin olemuksesta huokuu helpotus ja itseluottamus alkaa varmasti palamaan lupaavan valmentajan toimintaan. Vaikean alkukauden jälkeen tämä oli ehdottaman tarpeellista.

Realismi korostuu myös samantien. 2-0- johdossa ei haluta hakea lisämaaleja liian innokkaasti vaan tärkeämpää on turvata johto: hyökkäävä Sigurdsson vaihdetaan samantien maalin jälkeen selkeästi puolustavampaan Tom Huddlestoneen.

Maalin jälkeen Tottenham alkaa myös ensimmäistä kertaa koko ottelun aikana kontrolloida peliä. Se rakentaa hyökkäyksiään selkeästi aiempaa hitaammin eikä hätiköidyillä vedoilla haluta menettää palloa liian nopeasti. (Tottenham oli laukonut alle tunnin kohdalla jo 16 kertaa, joten viimeisellä puolituntisella tahtii alenee selvästi.)

Realismia AVB:n Tottenhamissa. Bale puolustaa yhä syvällä omalla alueella, vaikka taululla on tukeva 3-0- johto.

Loppupäätelmät

  • AVB luo nahkansa.

Andres Villas-Boasin toinen tuleminen on oodi realismille ja pelin kunnioittamiselle. Hän nielee ylpeytensä, on nöyrä, eikä yritä todistella taitojaan muille. Hänellä on myös tarpeeksi itseluottamusta olla tekemättä liian suuria muutoksia: hän luottaa joukkueensa totuttuihin pelillisiin vahvuuksiin. Toisaalta voidaan kysyä, onko Villas-Boas nyt enemmän kotonaan Tottenhamissa kuin Chelsessa? Ainakin Spursin pelaajamateriaali niin taito-ominaisuuksiltaan kuin oppimisedellytyksiltääkin vaikuttaisi olevan AVB:lle Chelsean viimevuotista joukkuetta sopivampi.

  • Heikko Reading

Readingin esitys on tänään umpisurkea. TV-kameroiden poimimat haukottelevat kotijoukkueen kannattajat kertovat enemmän kuin tämän kirjoituksen tuhat merkkiä. Sarjanousijalla ei ole tänään pelissään minkäänlaista muotoa eikä varsinkaan ryhtiä. Sen mahdollisuus olisi ollut vastustajan puolustuslinjan testaamisessa nopeilla transitioilla, mutta se haluaa pelata alhaalta asti ”kontrolloidun huonosti” ylhäältä prässääviä, veronhimoisia, Spurs-hyökkääjiä vastaan. Kotijoukkueen alakerrassa nähdäänkin junnumaisia sekoiluja ja halpoja virheitä, kun maalivahdin ja kokeneen Ian Harten tekniikka ei yksinkertaisesti riitä pelaamaan ”pelaavasti” tällä tasolla.

Huikeaan sarjanousuun viime kaudella Readingin johdattanut Brian McDermott taitaa tarvita myös oman ”reality-checkinsä”. Toivottavasti hän saa sen ennen potkujaan.

Mainokset
Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s