Otteluanalyysit, Tilastot

Tilastojen takaa: FC Barcelona-Manchester City

Barcelona kukisti keskiviikkoisessa Mestareiden liigan ottelussaan Manchester Cityn selvin 4-0- lukemin. Lopputuloksesta huolimatta muutamat yksittäiset ottelutapahtumat jäivät varmasti puhuttamaan Cityn kopissa pelin jälkeen ja toisenlaisetkin lopputulemat olisivat voineet olla mahdollisia. Selvää on kuitenkin se, että Barcelona oli selvästi oman pelillisen prosessinsa suhteen valmiimpi kuin vierailijansa, mutta silti tästä tuloksesta ei vielä voitane tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä joukkueiden lopullisista voimasuhteista kauden edetessä.

Seuraavassa katsaus Barcelonan ja Manchester Cityn väliseen Mestareiden liigan otteluun tilastojen valossa.

Joukkuetilastoissa varsin tasaista – Cityn ongelmakohdat paljastuvat

Tilastot näyttäisivät puoltavan sitä tosiasiaa, että ottelun lopputuloksesta ei vielä ole syytä tehdä tehdä liian pitkälle meneviä arvioita joukkueiden voimasuhteista tulevaisuudessa. Cityn osalta tilastoissa näkyy varmasti myös Josep Guardiolan kannalta asioita, jotka helpottavat tappion tuskaa, mutta löytyy sieltä joukkueelle myös selkeitä kehityskohteitakin.

Pallonhallinta suhteutettuna pelivälineen pelattavissa olevaan aikaan meni ottelussa Barcalle selvästi prosentein 53,3-46,7. Mutta kun tarkastellaan asiaa pelin kannalta merkittävämpien laadullisten tekijöiden osalta, voidaan todeta ottelun olleen ainakin tilastojen perusteella varsin tasainen tai ei ainakaan Barcan kannalta niin ylivoimainen kuin lopputulos antaa uskoa.

Barcelona syötti ottelussa yhteensä 436 kertaa onnistumisprosentilla 80,1. Cityn vastaavat lukemat olivat 371 syöttöä 79,2 prosentin onnistumisprosentilla. Eteenpäin suuntautuneissa syötöissä (Bar 72,3% / ManC 72,1%), sivuttaisissa syötöissä  (Bar 80,2% / ManC 79,8%) sekä pitkissä syötöissä (Bar 51% / ManC 48.6%) joukkueiden onnistumisprosentit olivat miltei identtiset. Eniten tällä osastolla Guardiolalla riitää miettimistä lyhyiden syöttöjen onnistumisprosentissa, joka oli Cityllä vain 67,6 prosenttia verrattuna Barcan 84,2 prosentin vastaavaan.

Kun joukkueiden syötöt ottelussa jaotellaan kentän osa-alueiden perusteella, suurimmat erot syntyvät ensimmäisellä kolmanneksella ja kuvastavat Manchester Cityn vaikeuksia pelin avaamisessa sekä etenemisessä Barcelonaa vastaan. Guardiola ei varmasti katso hyvällä joukkueensa pelinavaamista ja siihen liittyviä tilanteinta. Alhaalta maalivahdilta asti alkava eteneminen vaatisi ehdottomasti paremman syöttöjen onnistumisprosentin kuin eilinen 95,2, kun tiedostetaan miten jokainen harhasyöttö kyseisellä alueella saattaa muodostua kohtalokkaaksi. Myös syöttöjen kokonaismäärä omalla puolustuskolmanneksella (84) kertoo siitä kuinka City ei päässyt ottelussa pelaamaan haluamallaan tavalla. Barca vastaavasti syötti omalla puolustusalueellaan 146 kertaa 99,3 prosentin onnistumisprosentilla – vain yhdellä harhasyötöllä.

City sen sijaan onnistui syöttämään viimeisellä kolmanneksella 5 syöttöä enemmän (ManC 89 syöttöä) kuin Barcelona (84) ja teki tämän myös Barcaa selvästi paremmalla onnistumisprosentilla (ManC 65,2 % / Bar 52,4). City ei kuitenkaan pystynyt realisoimaan tätä maalien muodossa, vaikka pystyikin luomaan myös kolme hyvää maalipaikkaa ottelussa. Muun muassa keskitysten laadussa (1 onnistunut 12:sta) riittää Cityllä selvästi parantamista (vrt Barcelonalla kolmesta keskityksestä kolme onnistunutta). Barcelona oli myös ahkerampi haastamaan vastustajaan pallollisena: Barca vei haastojen lukumäärän selvästi 32-17, mutta onnistumisprosentit niissä kuitenkin Citylle 58,8-50.

Keskikolmannes jakutui kristillisesti syötöin (Bar 162 / ManC 156) ja onnistumisprosentein (Bar 78,9% / ManC 78,8%).

Messi vs. Silva

Keskinäinen vertailu Lionel Messin kanssa tekee tuskin kunniaa kenellekään pelaajalle, mutta tässä tilastollisessa vertailussa voitaneen David Silva kuitenkin laittaa hänen kanssaan samalle viivalle roolituksen, liikkumisalueiden sekä kosketusmäärien perusteella.

Kaikki me tiedämme, että Messi teki ottelussa hattutempun, hankki rankkarin ja syötti yhden maalin. Siinä on jo varmasti kylliksi yhdelle pelaajalle otsikkotekoja tullakseen nimetyksi ansaitusti ottelun parhaaksi pelaajaksi. Mutta mitä sanovat muut tilastot hänen eilisestä esityksestään ottelussa?

Suhteutettuna aikaan, pallo oli Messin hallussa kokonaisuudessaan 4 prosenttia koko ottelusta, Silvan vastaavan lukeman ollessa 5,4 prosenttia. Messille kirjattiin yhteensä  55 tilastoitavaa pelitekoa: 35 syöttöä,  4 laukausta, 6 kuljetusta, 2 rikettä, 3 taklausyritystä, 4 pallonmenetystä sekä 1 paitsio. Vertailun vuoksi David Silvalle merkittiin vastaavasti 57 tilastoitavaa pelitekoa: 48 syöttöä, 3 taklausyritystä, 1 rike sekä 5 pallonmenetystä.

Kun pelaajien pelitekoja avataan lisää tilastojen valossa, huomataan kuinka tehokkaasti Messi on kyennyt pelissä toimimaan: 3 maalia neljällä laukauksella ja kolmesta maalipaikan luomisesta Barca kykeni Neymarin toimesta tekemään myös yhden maalin. Silva loi ottelussa joukkueelleen kaksi maalintekopaikkaa, muttei saanut aikaan yhtään laukausta tai kuljetusta.

Silvan syöttöprosentti (81) oli selvästi Messin vastaavaa (55%) korkeampi ja eroa kentän osa-alueittain tuli nimenomaan keskikolmanneksella, jossa Barcan taituri syötti vain 42,9 prosenttisesti omille Silvan 81 prosenttia vastaan. Yksi selittävä tekijä Messin huonolle syöttöjen onnistumisprosentille löytyy, kun tarkastellaan hänen syöttöjen suuntausta verrattuna Silvan syöttösuuntiin.

Messin antoi ottelussa yhteensä siis 35 syöttöä, joista 65,7 prosenttia suuntautui eteenpäin, kun taas Silvan vastaava luku  49 syötöstä oli vain 42,9 prosenttia. Silva antoi ottelussa myös puolet enemmän sivuttaisia (lateraali)syöttöjä (12) kuin Messi (6). Myös syöttöjen pituuksissa oli pelaajien välillä eroja. Messi syötti ottelussa 28 lyhyttä syöttöä onnistumisprosentilla 53,6, Silvan syöttäessä 41 prosentein 80,1.

Jos katsotaan pelkkiä prosentteja, voidaan virheellisesti tehdä päätelmiä Silvan pelanneen Messiä paremman ottelun: syöttöprosentti on parempi ja hän on osallistunut argentiinalaista enemmän peliin kulkuun suuremman pallonhallintaprosentin kautta. Jalkapallo-otteluiden voittaminen tai niissä menestyminen ei ole kuitenkaan vain pelkkää prosenttiosuuksien voittamista tai hallintaa vaan ennemminkin riskienhallintaa: miten paljon yksittäinen pelaaja pelaaja voi pelata riskien äärirajoilla. Selväähän on se, että eteenpäin syöttäminen on riskikkäämpää kuin sivulle tai alaspäin pelaaminen ja pallon kanssa haastamisesta voi seurata pallonmenetys.

Pelien ratkaisusuorituksissa on kyettävä hallitsemaan ja tiedostamaan riskit: on pyrittävä pelaamaan optimaalisella riskitasolla ja arvioimaan missä, milloin ja miten usein voidaan yrittää esimerkiksi vaikeampaa syöttöä ja millä riskein. Siinä Messi onnistui Silvaa paremmin. Vaikka syöttöprosentti oli alhainen (55%), se ei kerro huonosta syöttötekniikasta tai huolimattomuudesta, vaan riskienhallinnasta: hän pystyi aktiivisuuteen nimenomaan oikeassa osassa kenttää ja tämä näkyi kliinisesti ottelun lopputuloksessa.

Messin syöttämisen teho-hyöty- suhde tulee ehkä parhaiten selville, kun tarkastellaan hänen syöttöjen suuntausta nimenomaan hyökkäyskolmanneksella. Messi syötti siellä yhteensä 19 syöttöä, joista vain 7 (36,8%) suuntautui poispäin maalista joko laidalle (6) tai alaspäin (1). Messin 19 hyökkäysalueen syötöstä epäonnistui 7, mutta ne kaikki myös suuntautuivat kohti vastustajan maalia. Kaikista hyökkäyskolmanneksella antamistaan syötöistä 11 lähti keskisektorilta enintään alle 30 metrin päästä vastustajan maalista – yleisesti ottaen siis tiukimmin puolustetulta alueelta. Tällä kentän osa-alueella syntynyt syöttöjen määrä on 31,4 prosenttia kaikista Messin koko ottelussa antamistaan syötöistä.

Rangaistusalueen kokoinen alue (”kakkosboksi”) rangaistusalueen etupuolella oli Messin tehokkuuden kannalta kriittinen. [Erona kymppialueeseen, joka sijaitsee vastustajan keskikenttälinjan ja puolustuslinjan välissä on se, että tässä kohtaa ei huomioida pelaajan sijoittumista suhteessa vastustajiin vaan tarkoitetaan pelkästään vain tiettyä aluetta/osaa kentästä. Kymppialue on kuitenkin hieman avaruudellisesta väljempi käsite, jos se tulkitaan nimenomaisesti alueena/tilana liikkuvien linjojen välissä – suhteessa siis toisiin pelaajiin.] Tällä kyseisellä vaara-alueella hän kykeni antamaan siis 11 syöttöä onnistumisprosentilla 54,5 (koko ottelun onnistuneiden syöttöjen prosentti oli 55). Näistä 11 syötöstä 7 (63,6%) suuntautui kohti vastustajan maalia onnistuneiden syöttöjen määrän ollessa 4 (57,1%). Näistä neljästä onnistuneesta syötöstä syntyi lopulta yksi maalipaikka sekä yksi maali.

messi

Messin syötöt hyökkäyskolmanneksella. (Sin= onnis, pun= epäonnis, kelt= maalisyöttö ja vaal sin= maalipaikka)

Silvan operointi hyökkäyskolmanneksella meni tilastojen mukaan seuraavasti: 17 syöttöä, joista 12 (71%) suuntautui poispäin vastustajan maalista – 7 laitaa kohti, 2 keskelle lateraalisesti sekä yksi kohti päätyä ja yksi alaspäin. Keskisektorilta ”kakkosboksista” Silva antoi Messin tapaan 11 syöttöä, mutta näistä vain 2 (18,2%) suuntautui kohti vastustajan maalia ja loput joko laitaa kohti tai lateraalisesti kohti keskustaa. Silva kykeni kuitenkin luomaan yhden maalipaikan joukkueelleen, mitä voidaan pitää varsin tehokkaana suorituksena, jos katsotaan erityisesti vaara-alueelta kohti vastustajan maalia suuntautuneiden syöttöjen määrää (2).

silva

Silvan syötöt hyökkäyskolmanneksella.

Suurin ero Messin ja Silvan tilastoissa löytyy siis ”kakkosboksista” annettujen syöttöjen suuntauksessa. Messin koko ottelun onnistuneiden syöttöjen prosentti (55) oli siis selvästi Silvan vastaavaa heikompi (80,1), mutta Messi kykeni syöttämään murtautumisen kannalta kriittisellä alueelta vastustajan maalia kohti suuntautuneita syöttöjä selvästi Silvaa enemmän (Messi 7 / Silva 2) ja myös paremmalla onnistumisprosentilla (Messi 63,6% / Silva 50%).

Myös liikkumista kuvaavaa lämpökarttaa tutkimalla voidaan havaita kuinka Messin ja Silvan liikkuminen kentällä erosi toisistaan. Messin liikkuminen ja peliteot painottuivat ”kakkosboksin” keskisektoriin, kun taas Silva liikkui huomattavasti suuremmalla säteellä. Silvan Messiä aktiivisempi operointi nimenomaan omalla kenttäpuoliskolla sekä keskialueella (enemmän lateraalisyöttöjä) nostivat myös hänen syöttöjen onnistumisprosenttiaan suhteessa Messiin.

messisilva

Lämpökartta Messin ja Silvan liikkeistä ottelussa. Messi vasemmalla, Silva oikealla.

Messin paremmuutta kyseisessä ottelussa suhteessa Silvaan voidaan siten tilastollisesti selittää argentiinalaisen aktiivisemmalla operoinnilla maalien teon kannalta vaarallisimmalla alueella: Messi syötti tällä alueella useammin (kuin Silva) kohti vastustajan maalia ja paransi täten todennäköisyyksiä myös mahdolliselle maalipaikan luomiselle ja siten maalin syntymiselle. Silva taas syötti kyseisellä alueella useammin (kuin Messi) poispäin vastustajan maalista eikä kyennyt täten nostamaan todennäköisyyksiä onnistuneiden syöttöjen määrän kasvulle ja siten myös maalinteon todennäköisyyden kasvulle.

Messi siis tiedosti ja hallitsi riskit Silvaa paremmin sekä kykeni operoimaan vaarallisella alueella onnistumisen todennäköisyyksiä kasvattavalla tavalla. Näin siis tilastojen valossa.

Lopuksi

Tottakai, aina kun katsotaan puhtaasti tilastoja, nähdään vain yksi puoli ottelusta: tilastot. Esimerkiksi pelkästään syöttöjen määrän kasvattaminen jossain tietyllä kentän osa-alueella ei tietenkään kliinisesti paranna maalinteon todennäköisyyksiä. Kentällä tapahtuu syötön aikana satoja muuttujia, jotka vaikuttavat tapahtumien kulkuun, joten luonnollisestikaan ei voida infantiilisti olettaa pelkästään toistojen määrän nostavan tässä tapauksessa todennäköisyyttä jonkin tietyn tapahtuman toteutumiselle.

Mutta tilastot tarjoavat meille mahdollisuuden tutkia peliä eri näkökulmista ja sitä kautta laajentaa ymmärrystämme pelistä ja täten myös sen kompleksisuudesta. Käyttäkäämme tätä mahdollisuutta siis harkiten, kuten pelissäkin todennäköisyyksien kanssa pelattaessa – riskienhallinta tiedostaen.

Lopuksi vielä viisi täysin sattumanvaraista poimintaa ottelun tilastoista:

  1. Barcelonan toppari Samuel Umtiti piti ottelussa peliaikaan suhteutettuna kaikista pelaajista  eniten palloa hallussaan (8,2%).
  2.  Andres Iniestalla oli ottelun korkein syöttöjen onnistumisprosentti (90).
  3. Neymar oli ottelun innokkain kuljettaja 12 kuljetuksellaan.
  4. Raheem Sterling menetti pallon useammin (9 kertaa) kuin kukaan toinen pelaaja.
  5. Sergio Busquets teki ottelussa kaikista eniten taklausyrityksiä (8).

Lähteet: 

Tilastot ja kuvat: FourFourTwo Statzone & WhoScored.com

Mainokset
Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s